Jousiammunta on harrastus, joka sopii kaikille, naisille ja miehille, sekä vanhoille että nuorille. Se on vanha ja perinteinen urheilulaji, joka vaatii harrastajaltaan tarkkuutta, keskittymiskykyä ja tietysti myös tekniikan hallintaa. Kyseessä ei ole, kuten yleisesti luullaan, voimalaji vaan tekniikkalaji, jota voi harrastaa koko perhe. Jousiammunta on myös Olympialaji, joka oli ensimmäistä kertaa mukana kesäolympialaisissa vuonna 1900.

Suomessa jousiammuntaa voi harrastaa lähes seitsemässäkymmenessä seurassa. Kuten useat muutkin harrastukset, jousiammunta vie paljon aikaa ja vaatii pitkäjännitteisyyttä. Hyväksi ampujaksi ei tulla hetkessä, vaan se vaatii vuosien harjoittelua. Jousiammunta on hyvä vastapaino kiireiselle elämänrytmille, sillä siinä on pystyttävä keskittymään, jotta ammuntasuoritus voitaisiin toistaa joka kerta samanlaisena.

Jousiammuntaharrastus suositellaan aloitettavaksi aikaisintaan 8-9-vuotiaana, riippuen lapsen fyysisistä ominaisuuksista. Vanhimmat harrastajat ovat yli 70-vuotiaita.

Yleisimmät käytettävät jouset ovat; tähtäinjousi, taljajousi ja vaistojousi. Muita jousityyppejä ovat jalkajousi sekä erilaiset perinnejouset, kuten englantilainen pitkäjousi sekä japanilainen kyudo-jousi.

Tähtäinjousi (recurve bow) on pitkä vastakaarijousi, jossa tähtäämiseen käytetään apuna liikutettavaa tähtäintä. Tähtäinjousesta käytettiin ennen nimitystä "olympiajousi", koska tämä on ainoa jousi, jolla ammutaan olympialaisissa. Yleensä jousiammuntaharrastus aloitetaan juuri tähtäinjousella.

Nykyiset kilpajouset on tehty yleisimmin kevytmetalliseoksista tai hiili-/lasikuituseoksista ja ne ovat moniosaisia. Jousen lavat tehdään nykyisin laminoimalla eri materiaaleja, esimerkiksi puuta, hiili- ja lasikuitua. Nuolet ovat yleensä hiilikuitua, alumiinia tai ns. komposiittirakenteisia, joissa on käytetty molempia materiaaleja.

Tähtäinjousen osat ovat keskiosa, kahva, lavat, vakaajat, tähtäin, joustotalla, klikkeri, nuolihylly, jänne, nokinpaikka.

Vaistojousi (barebow) on pitkä vastakaarijousi, joka on nykyaikaisista jousista lähimpänä perinteistä jousta. Käytännössä vaistojousi on tähtäinjousi ilman tähtäintä ja vakaajia. Vaistoammunnassa ei siis ole sallittua käyttää tähtäintä, vaan ampuja tähtää pelkästään nuolensa avulla.

Vaistojousen osat ovat keskiosa, kahva, lavat, nuolihylly, joustotalla, jänne ja nokinpaikka.

Taljajousi (compound bow) on jousityypeistä nykyaikaisin. Se on rakenteeltaan monimutkaisempi kuin tähtäinjousi tai vaistojousi, mutta vähemmän fyysistä voimaa vaativa. Taljajousen lapojen päihin kiinnitetyt taljapyörät (oikeammin epäkeskopyörät) keventävät vetovastusta, mikä mahdollistaa pidemmän tähtäämisen kuin vastakaarijousella ammuttaessa. Taljajousessa on myös sallittu suurentavan optisen tähtäimen sekä jännetähtäimen käyttö. Kilpailujen lisäksi, taljajousi on myös suosittu metsästysase.

Taljajousen osat ovat keskiosa, kahva, lavat, vakaajat, tähtäin, jännetähtäin, nuolihylly, taljapyörät, kaapelit (eli voimajänteet), kaapeliohjain, jänne ja nokinpaikka.